• Ajankohtaista YTP:ssä

Jätehuoltomarkkinoiden toimivuus ja kilpailuneutraalius on varmistettava hankintalain uudistuksessa

Katja Moliis (katja.moliis a ytpliitto.fi), 17.2.2016

Hallitus valmistelee esitystä eduskunnalle uudeksi hankintalaiksi. Kotimaisten markkinoiden toimivuus ja kilpailuneutraalisuus on varmistettava asettamalla sidosyksikköasemassa toimivien kuntayhtiöiden markkinaehtoisen toiminnan rajaksi 0 % tai mahdollisimman lähelle sitä. Jätehuollon toimialalla raja takaa julkisille ja yksityiselle sektorille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Hankintalain kokonaisuudistuksen taustalla ovat huhtikuussa 2014 annetut EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit, jotka uudistavat lähes kokonaan nykyisen hankintoja koskevan EU-sääntelyn. Kokonaisuudistus tukee myös hallitusohjelman kirjauksia kilpailun edistämisestä ja sen esteiden purkamisesta.

Hankintalaki on yleislaki eikä koske vain yhtä sektoria tai toimialaa. Tämän takia siinä ei tulisi tehdä toimialakohtaisia poikkeamia tai siirtymäaikoja.

Kokonaisuudistuksen yhtenä osana on tarkoitus rajata kuntien omistamien yhtiöiden mahdollisuutta toimia markkinoilla kaksoisroolissa eli hoitamassa lakisääteisiä tehtäviä lakiin perustuvan monopolinsa turvin ja samanaikaisesti tarjoamassa palveluita vapailla yritysmarkkinoilla.

Edellä mainitulla tavalla menettelee suurin osa kunnallisista jäteyhtiöistä.

Kuntien jätelaitosten kaksoisrooli aiheuttaa ongelmia

Kuntien jätelaitosten julkisoikeudellinen asema perustuu jätelaissa kunnille annettuun yksinoikeuteen huolehtia kotitalouksien ja niihin rinnastettavien toimijoiden jätteistä.

Kunnalliset jätelaitokset hoitavat lakisääteistä yksinoikeuttaan, mutta ovat samanaikaisesti tarjoamassa markkinoilla palveluitaan muun muassa yrityksille, jotka ostavat avoimilta markkinoilta tuottamilleen jätteille jätehuoltopalvelun.

Lakisääteisten tehtävien hoitaminen ja markkinoilla tarjottavien palvelujen myyminen samassa yhtiössä on omiaan johtamaan ja on useilla alueilla johtanut kilpailuneutraliteetin vääristymiseen (esim. hintojen ristisubventoimiseen).

Tämän edellä kuvatun kaksoisroolin aiheuttamien ongelmien takia kilpailu- ja kuluttajavirasto on nostanut jätehuoltosektorin erityisen tarkastelun kohteeksi niin Suomessa mutta myös pohjoismaisella tasolla.  

Kuntien omistamat jätelaitokset harjoittavat paikoitellen niin laajaa toimintaa yksinoikeuksiensa kautta, että vähäiselläkin, puhumattakaan esim. 5-10 prosentin, ulosmyynnin sallimisella on väistämättä merkittäviä negatiivisia vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen.

Tästä syystä kotimaisten markkinoiden toimivuus ja tasapuolisuus on varmistettava asettamalla sidosyksikköasemassa toimijoiden markkinoille menon rajaksi 0 %.

Yrityksille on aina tarjolla jätehuoltopalveluja

Suomalainen jätehuoltojärjestelmä perustuu yksityisiin palveluihin. Suomessa toimii ympäristösektorilla satoja toimijoita, jotka ovat huolehtineet vastuullisesti kaupan, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän jätteen keräämisestä, käsittelystä ja kierrätyksestä jo 50 vuoden ajan.

Samat yritykset tarjoavat myös jätehuollon kuljetus- ja käsittelypalvelut kuntien ja tuottajayhteisöjen vastuulla olevalle yhdyskuntajätteelle.

Huoli siitä, että jätehuoltopalvelua ei olisi saatavilla pk-sektorille, maatalousyrityksille tai paikallisille jätteenkuljetusyrityksille sellaisessa tilanteessa jossa ei ole tarjolla yksityistä tarjontaa, ei ole todellinen.

Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä toissijaisesti elinkeinoelämän jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (jätelain 33 §).

Tämä velvoite on siis voimassa täysin riippumatta hankintalain sisällöstä.

Hallitusohjelmassa halutaan edistää kilpailua - myös jätehuoltosektorilla

Hankintalaissa ei myöskään tulisi sallia sidosyksikölle toimintaa, joka on samalla muiden hallitusohjelmatavoitteiden vastainen.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on kirjattu, että hallitus rajaa kuntien vastuun jätehuollossa aiempaa suppeampaan kenttään (jätelaki 646/2011, 32§): ”Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.”. Tätä tavoitetta on perusteltu halulla rajata kuntayhtiöiden toimintakenttää edelläkin mainituista kilpailuneutraliteetti-haasteista johtuen.

Lisäksi hallitusohjelmassa on erikseen kirjattu tavoite edistää markkinoiden toimintaa:”Markkinoiden toimintaa, vapaata kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin edistetään uudistamalla keskeistä lainsäädäntöä ja purkamalla kilpailua estävää toimialakohtaista sääntelyä.”

Sidosyksikköasemassa toimivien kuntien omistamien yhtiöiden markkinaehtoinen toiminta tulee rajata nollaan tai mahdollisimman lähellä sitä. Jätehuollon osalta ei ole perusteita poiketa hankintalaissa yleisesti asetetusta rajasta, ei myöskään esimerkiksi pidempien siirtymäaikojen muodossa.

Jaa tämä sivu

Takaisin