• Ajankohtaista YTP:ssä

Cleantech, Teolliset Ympäristöpalvelut -seminaarissa yli 60 alan asiantuntijaa

Sirpa Komulainen (sirpa.komulainen a ytpliitto.fi), 16.9.2013

YTP järjesti laajaa kiinnostusta herättäneen ympäristöalan seminaarin 10. syyskuuta Helsingissä. Päivän aikana kuultiin monipuolisia näkökulmia teollisuuden materiaalivirtojen entistä tehokkaampaan ja vastuullisempaan hyödyntämiseen.

Cleantech-seminaarin avasi YTP:n hallituksen puheenjohtaja Timo Piekkari, joka painotti salissa olevien asiantuntijoiden roolia ympäristötoiminnan aktiivisina kehittäjinä.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila kävi omassa puheenvuorossaan läpi muun muassa sitä, miten yritysten ympäristövastuu on muuttunut viime vuosina. Ennen lainsäädäntö lähinnä pakotti yrityksiä huomioimaan toiminnassaan ympäristöasiat, mutta tänä päivänä teema ymmärretään laajemmin, ja esimerkiksi julkisuuskuvasta on tullut näkyvä kilpailutekijä.

Kokkila korosti, että Cleanctech on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Suomessa. Vuonna 2012 se kasvoi 15 prosenttia ja sen liikevaihto oli 21,4 miljardia euroa. Vain peliteollisuus kasvoi nopeammin Suomessa, mutta sen suhde liikevaihdolla mitattuna Cleantech-sektoriin on silti vaatimaton.
Kokkilan mukaan ympäristöliiketoiminnan vienti erityisesti kehittyviin maihin on Suomelle paitsi hyvä kilpailutekijä, niin myös talouskasvun mahdollistaja.

”Tällä hetkellä vain liian monimutkaiset lupajärjestelmät hidastavat yritysten investointeja ja alalla on paljon ristiriitaistakin sääntelyä. Nykyisin ympäristölupamenettely kestää jopa viisi vuotta, mikä on kovin pitkä aika”, Ilpo Kokkila muistutti.

Työ- ja elinkeinoministeriön pääsihteeri Erja Fagerlund esitteli kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa. Hän oli huolissaan siitä, että Suomessa päätyy tilastojen mukaan edelleen erittäin paljon kierrätettävää materiaalia kaatopaikoille verrattuna muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi sähkötuotteiden ja elektroniikkavalmisteiden hyötykäyttö muihin valmisteisiin verrattuna on maasamme erittäin vähäistä.

”Toivon avoimempaa informaation vaihtoa energiavirroista eri toimijoiden välillä, koska vain sitä kautta saamme tehokkaamman ekosysteemin”, pääsihteeri Fagerlund arvioi.

Tutkimus- ja kehityspäällikkö Jan Österbacka Ekokemilltä kertoi, miten Ekokem vastaa teollisuuden jätemateriaaleista mahdollisimman tehokkaasti.

”Vuonna 2011 teollisuudesta tuli noin 13,8 miljoona tonnia jätettä, mistä eniten oli puuaineista. Vaikeimmin kierrätettäviä materiaaleja on esimerkiksi mehutölkeissä oleva alumiini, sähköjohtojen kupari sekä maalattujen pintojen sinkki ja lyijy ”, hän korosti.

Österbackan mukaan kaikkien erottelujen ja polttojen jälkeen Ekokemille jää vain noin 10 prosenttia sellaista materiaalia, jota ei voida hyötykäyttää. 

EnvorGroupin toimitusjohtaja Mika Laine pohti omassa puheenvuorossaan sitä, miten biojätettä voitaisiin hyötykäyttää Suomessa paremmin. Kotitalouksien sekajätteestä biojätteen määrä on noin 30­−40 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yksi henkilö tuottaa noin 69 kiloa biojätettä vuodessa.”Biojätteen hyödyntäminen on kestävä vaihtoehto, koska biojätteestä saadaan ravinteet takaisin kiertoon ja käsitelty biojäte voidaan käyttää esimerkiksi maataloudessa maanparannusaineena. Uudessa laitoksessamme biojätteen kulkeminen prosessin läpi kestää noin kolme viikkoa, ja syntyvä lopputuote voidaan viedä suoraan pellolle fosforilannoitteena”, Mika Laine kuvaili.

Kuusakoski Oy:n rakennusjätekierrätyksen johtaja Ari Virta selvensi, millaista rakennusjätettä tänä päivänä rakennuksilta syntyy. Kun rakentaminen aloitetaan, niin yleensä rakennustyömailla on eniten betonia (54 %), puuta (38 %) ja terästä (8 %).  Kun rakennustyömaat loppuvat tai rakennuksia puretaan, niin rakennusjätteestä sekalaisen rakennusjätteen osuus on jopa 61 %, puujätteen 28 %, betoni- ja tiilijätteen 8 % sekä metallijätteen 3 %.
”Tämä epäsuhde tuo rakennusmateriaalinkierrätykseen haasteen. Samoin 1950-luvulla olisi pitänyt jo ajatella, mitä materiaaleja rakennuksista kierrätetään 2000-luvulla ja miten, koska keskimäärin rakennuksien elinikä on noin 55 vuotta”, Virta mietti.

Kuusakosken Virta kertoi, että Kuusakosken kierrätyslaitoksissa saadaan yli 80 % rakennusmateriaalista hyödynnettyä. Luku kuitenkin nousisi, jos jo rakennusvaiheessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota työmaalla käytettävien materiaalien oikeaan lajitteluun. Virta myös muistutti, että korjausrakentamisen määrä kasvaa lähivuosina huomattavasti. Tähän olisi syytä myös keskittyä.

Jaa tämä sivu

Takaisin