• Ajankohtaista YTP:ssä

Rakennus- ja purkujätteen käsittelyn kustannukset ovat kasvaneet

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, 11.1.2019

Rakennus- ja purkujätteen käsittelyn kustannukset ovat kasvaneet viime aikoina lainsäädännön muutosten ja toimintakentän tilanteen takia. Käsittelyn kustannuksia ovat kasvattaneet orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen rajoitus, jätevero ja jätteenpolttokapasiteetin maksikäyttö. Kustannusnousu on aiheuttanut hinnankorotuspaineita markkinoilla.

Kaatopaikka-asetus kieltää orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle

Kaatopaikka-asetuksen (331/2013) mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista rakennus- ja purkujätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) tai hehkutushäviönä (LOI) on enintään 15 prosenttia.

Rajoitus on astunut voimaan vuonna 2016, ja raja laskee 1.1.2020 alkaen 10 prosenttiin.

Rakennus- ja purkujätteiden käsittelyssä ja kierrätyksessä syntyvien rejektien osalta orgaanisen aineksen osuuden kriteeri ylittyy ajoittain. Tämä tarkoittaa, että jätettä ei saa sijoittaa kaatopaikalle ilman viranomaisen poikkeuslupaa, vaan jäte tulee polttaa.

Poikkeuslupa on poikkeus ja vain määräaikainen

Poikkeus sijoittaa rakennus- ja purkujätettä tai sen käsittelyn rejektejä kaatopaikalle voidaan mahdollisesti myöntää viranomaisen luvalla seuraavien ehtojen toteutuessa:

  • Orgaanisen aineksen osuus on alle 18 %.
  • Jätteen määrä ja ominaisuudet eivät mahdollista energiahyödyntämistä mm. liian alhaisen hiilipitoisuuden tai erimerkiksi korkean halogeenien (kloori, bromi tai fluori) pitoisuuden ja/tai liian korkean rikin pitoisuuden vuoksi.
  • Näköpiirissä ei ole lyhyellä tähtäimellä kaatopaikkasijoituksen korvaavaa, teknistaloudellisesti toimivaa ratkaisua.

Poikkeuslupaa hakee kaatopaikanpitäjä eikä jätteenkäsittelijä pysty vaikuttamaan luvan hakemiseen tai poikkeuksen myöntämiseen. Poikkeuksia myönnetään vain määräajaksi, joten ne ovat tilapäinen ratkaisu.

Käsittelyn kustannuksia kasvattaa kaatopaikkavero

Kaatopaikalle toimitetuista jätteistä on suoritettava valtiolle veroa jäteverolain (1126/2010) mukaisesti. Vero on 70 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

Veroa ei ole kuitenkaan suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa.

Viime vuosiin asti rakennus- ja purkujätettä sekä niiden käsittelyn rejektejä on sijoitettu jäteverottomasti kaatopaikkojen rakenteisiin.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan kaatopaikkojen käyttö on kuitenkin vähentynyt merkittävästi EU-lainsäädännön ja kaatopaikka-asetuksen rajoitusten myötä. Yhdyskuntajätettä ei enää käytännössä sijoiteta kaatopaikoille. Uusia rakenteita vaativia kaatopaikkoja ei siten enää perusteta. Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämismahdollisuus kaatopaikkojen rakenteissa onkin toimijoiden mukaan käytännössä loppunut.

Tavanomaiseen kaatopaikkatäyttöön sijoitettava jäte on jäteverollista.

Polttolaitoskapasiteetti on täydessä käytössä

Suomessa toimii yhdeksän yhdyskuntajätteen polttolaitosta, jotka ovat rakennettu erityisesti hyödyntämään energiana sekalainen yhdyskuntajäte. Näiden polttolaitosten ympäristölupien mukainen jätteenpolttokapasiteetti on yhteensä 1,66 miljoonaa tonnia, ja kapasiteetti on täydessä käytössä.

Vaihtoehtona rakennus- ja purkujätteen ja sen käsittelyn rejektin poltolle Suomessa on jätteen vienti lähinnä Viroon tai Ruotsiin poltettavaksi. Vientiin liittyy viranomaisen vientilupakäsittely sekä kuljetuksen kustannukset.

Lähteet:

Jäteverolaki 1126/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101126

Kaatopaikka-asetus 331/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130331

Korhonen, M-R. Pitkänen, K., Niemistö, J. 2018. Selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista. Ympäristöministeriö 29.6.2018. Suomen ympäristö 3/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160946/SY_03_3018_Orgaanisen_jatteen_kaatopaikkakielto.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Laine-Ylijoki, J., zu Castell-Rüdenhausen, M., Kaartinen, T., Kärki, J., Pellikka, T., Punkkinen, H., Saastamoinen, H., Wahlström, M., Pohjakallio, M. Selvitys eräiden jätteiden ja rejektien käsittelykapasiteetin sekä muutaman jäteperäisen materiaalin markkinan tilanteesta Suomessa. Ympäristöministeriön raportteja 21/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161095/YMra_21_2018_jatteidenkasittelykapasiteetti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jaa tämä sivu

Takaisin