• Ajankohtaista YTP:ssä

Kierrätysaste saatava nousemaan

Riikka Kinnunen (riikka.kinnunen a ytpliitto.fi), 23.3.2018

Suomi on jäänyt jälkeen kansallisista ja EU:n kierrätystavoitteista. Niiden saavuttaminen edellyttää muutoksia jätehuoltojärjestelmään, kirjoittaa YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu Mediaplanetin Kiertotalous-kampanjassa.

Suomen tavoitteena on ollut kierrättää 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä, ja nyt sekä valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma että EU:n jätedirektiivit ovat kiristämässä tavoitetta. Kierrätysasteen pitäisi nousta vuoteen 2023 mennessä 55 prosenttiin, ja vuonna 2030 sen pitäisi olla jo 60 prosenttia.

Kaatopaikkojen orgaanisen jätteen kieltoon vastattiin Suomessa korvaamalla kaatopaikat suoraviivaisesti jätteenpoltolla. Kaatopaikoille päätyykin enää kolme prosenttia yhdyskuntajätteistä, polttoon ohjautuu 55 prosenttia.

Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia, sillä tällä hetkellä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia. Kierrätyksen osuuden pitäisi reilussa vuosikymmenessä nousta puolella, eli polton ja kierrätyksen tämän hetkisten osuuksien tulisi vaihtaa paikkaa. Jätetonneiksi muutettuna peräti 600 000 tonnia jätettä pitäisi kierrättää polttamisen sijaan. Edessä on erittäin suuri muutos jätehuoltojärjestelmään.

Kierrätysaste ei ole noussut viime vuosina kuin vain kaupan kartonkipakkausten tilastointimuutoksen verran. Eduskunta käsittelee parhaillaan jätelain muutosta, jolla lisätään kilpailua jätehuollossa. Lakimuutos vauhdittaa uusia palveluinnovaatioita ja yksityisten yritysten investointeja. Molempia tarvitaan kierrätysasteen nostamiseksi.

Ilman nykyistä tehokkaampaa erilliskeräystä, lajittelua ja investointeja kierrätyskapasiteettiin tavoitteet jäävät haaveiksi.

Jätelain muutoksella rajataan kuntien vastuuta jätehuollon järjestämisessä asumisessa syntyvään jätteeseen ja kuntien omaan hallinto- ja palvelutoimintaan. Käytännössä vastuu tarkoittaa yksinoikeutta. Kuten muillakin toimialoilla, jätehuollossa kilpailu johtaa tehokkaampaan ja kekseliäämpään toimintaan, kun asiakkailla on aina vaihtoehtoja. Palveluntuottajat joutuvat kilpailutilanteessa aina huolehtimaan sekä korkeasta laadusta että edullisesta hinnoittelusta.

Kilpailu ei kuitenkaan ole tasapuolista, johtuen kunnallisessa omistuksessa olevien yhtiöiden vahvasta asemasta jätehuollossa. Kunnalliset jäteyhtiöt suorittavat kunnan vastuulla olevaa tehtävää niin sanottuna sidosyksikkönä, toisin sanoen suoralla sopimuksella ilman kilpailutusta. Lainsäädännössä on katsottu välttämättömäksi rajata tällaisten sidosyksikköjen ulosmyyntiä, jotta ne eivät voi vallata markkinoita suojatusta asemastaan käsin.

Jätelaissa annetaan sidosyksiköille peräti 12 vuoden siirtymäaika hankintalain mukaiseen 5 prosentin ulosmyyntirajaan.Jätelain uudistusta jatketaan vielä tänä vuonna perustamalla sivuvirtojen ja jätteiden sähköinen markkinapaikka ja täsmentämällä kunnallisen jätehuollon kirjanpitomääräyksiä. Molemmat ovat hyvin kannatettavia järjestelmän toimivuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Markkinapaikan avulla jätteen tuottaja löytää jätteelleen käsittelijän ja hyödyntäjän. Samalla voidaan varmistaa, että kunnallisten ja yksityisten jätehuoltoyritysten työnjako toimii lain tarkoittamalla tavalla.

Jaa tämä sivu

Takaisin