• Ajankohtaista YTP:ssä

Jätehuolto kiertotaloudessa 2030

Sirpa Komulainen (sirpa.komulainen a ytpliitto.fi), 13.9.2017

Kiertotalous luo kuluttajille, yrityksille ja yhteiskunnille kestävää toimeentuloa ja uusia mahdollisuuksia. Materiaalien kierron tehokkuus ja materiaalien turvallisuus ovat kiertotaloudessa suuressa roolissa. Suomalaiset ympäristöyritykset haluavat olla mukana tekemässä Suomesta kiertotalouden edelläkävijämaata.

Tämä artikkeli kertoo Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n jäsenyritysten kanssa tehdyssä tulevaisuustarkasteluharjoituksessa syntyneistä teeseistä, joita kommentoi YTP:n hallituksen puheenjohtaja Risto Pohjanpalo.

Teesi 1. Jätehuollosta materiaalitalouteen

Jätehuollosta tulee seuraavalla vuosikymmenellä yhä merkittävämpi osa materiaalitaloutta. Tähän ohjaavat luonnonvarojen ehtyminen, kuluttajien lisääntyvä ympäristötietoisuus sekä regulaatiossa tapahtuvat muutokset. Jätteen määrä tulee vähentymään, materiaalin suhteelliset kierrätysmäärät kasvamaan ja tavaroiden uudelleenkäyttö ja jakaminen lisääntyvät.

- Uudenlaisen käsittelyinfrastruktuurin syntyminen on yksi keskeinen asia kiertotalouden synnyttämisessä. Uutta käsittelyinfrastruktuuria varmasti syntyy, mutta kyse on enemminkin, mihin maahan, pohtii Pohjanpalo.

- Suomessa ympäristöteollisuuden nopeita investointitarpeita ja uusien käsittelymallien käyttöönottoa voidaan edistää sujuvilla ympäristölupamenettelyillä, jatkaa Pohjanpalo.

Tulevaisuudessakin ympäristölainsäädännön on oltava kattavaa, mutta erinäisille kehittämistoimille on kuitenkin sijaa. Esimerkiksi riskiperusteisuuteen pohjautuvaa arviointia tulisi ottaa käyttöön enemmän jäte-, tuote-, kemikaali- ja ympäristölainsäädännöissä. Tämä mahdollistaisi resurssien tehokkaamman käytön.

Teesi 2. Uudet materiaalit

Uusioainekset ovat tulevaisuudessa hintakilpailukykyisiä ja ne nähdään sekä laadukkaina että turvallisina vaihtoehtoina neitseellisille raaka-aineille. Ympäristöpolitiikan eri osa-alueet toimivat kitkattomasti yhteen, mikä edistää tuotteiden uudelleenkäyttöä ja materiaalien kierrätystä.

Tulevaisuudessa tuote-, jäte- ja kemikaalilainsäädännöt toimivat varmasti paremmin yhteen, uskoo Pohjanpalo. Tällä hetkellä tulkintaepäselvyyksiä esiintyy erityisesti eri lainsäädäntöjen rajapinnoilla.

Kiertotaloudessa ainekiertojen tulee olla turvallisia ja tehokkaita. Vastuu turvallisista ainekierroista kuuluu koko toimitusketjulle. Digitalisaatio mahdollistaa tehokkaan keskustelun toimijoiden välillä. Tämä edesauttaa myös vaarallisten ja haitallisten aineiden saamista pois kierrosta, mikä parantaa jäteperäisten materiaalien mainetta ja kysyntää.

- Eurooppalainen kemikaalilainsäädäntö on jo nyt kattava, ja se antaa tehokkaat puitteet turvallisille materiaalikierroille, muistuttaa Pohjanpalo ja täsmentää, että ensin tulisi keskittyä olemassa olevan lainsäädännön tehokkaaseen toimeenpanoon jäsenmaissa, sen sijaan että monimutkaistettaisiin nykyistä lainsäädäntöä.

-Tulevaisuudessa jätteet liikkuvat vapaammin markkinoilla samaan tapaan kuin muutkin raaka-aineet, uskoo Pohjanpalo.

Tulevaisuus haastaa nykyisen ymmärryksemme jätteen määritelmästä. Kyseessä ei välttämättä ole jätteen määritelmän totaalinen muuttaminen jätelakitasolla, vaan muutokset voivat yhtä lailla esiintyä lainsäädännön yksittäisissä tulkinnoissa sekä soveltamisessa.

Teesi 3. Uudet ratkaisijat Suomessa ja ulkomailla

Kiertotalous tuo mukanaan uudenlaista liiketoimintaa ja kumppanuuksia. Digitaalisuus on merkittävässä roolissa. Suomalaiset yritykset ovat innovatiivisia ja vastuullisia ratkaisijoita niin materiaalin kierron kuin jakamistalouden saralla.

Ne yritykset, jotka voivat parantaa asiakkaidensa resurssi- ja energiatehokkuutta, pärjäävät myös tulevaisuudessa. Ratkaisut liittyvät varmasti digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin tiedon keräämiseksi, analysoimiseksi, jakamiseksi ja hyödyntämiseksi, arvioi Pohjanpalo. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät lähtökohdat pärjätä tulevaisuuden ympäristöliiketoiminnassa – jo menneinä aikoina tehokkuutta ovat vaatineet harva-asutus sekä pitkät kuljetusmatkat.

Yhteistyön tekeminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Yritysten tulee olla aktiivisia ja etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia kumppanuuksia yli toimiala- ja maarajojen. Suomalainen digiosaaminen voi antaa tässä etulyöntiaseman verrattuna muihin maihin.

Uudelleenkäytön liiketoimintapotentiaalia on vaikea ennustaa, pohtii Pohjanpalo. Samoin kuin yksittäiset kuluttajat ovat tulleet mukaan majoitus- ja ravintolapalveluihin, jotain vastaavaa voi olla odotettavissa myös tavaroiden uudelleenkäytön ja jakamistalouden kohdalla, sanoo Pohjanpalo.

Kirjoittaja on Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntija Anna Virolainen.


Tämä artikkeli on julkaistu JätePlus-lehden numerossa 3/2017. Linkki JätePlus-lehden nettisivuille

Jaa tämä sivu

Takaisin