• Ajankohtaista YTP:ssä

Vuonna 2017 tullaan määrittämään jätepolitiikan raamit kansallisella tasolla ja EU:ssa

Sirpa Komulainen (sirpa.komulainen a ytpliitto.fi), 5.6.2017

Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio tulevat vuoden 2017 aikana päättämään EU:n jätelainsäädännöstä pitkälle tulevaisuuteen. Kansallisella tasolla puolestaan viimeistellään Valtakunnallista jätesuunnitelmaa vuoteen 2023 asti, jossa asetetaan valtionhallintoa sitovat tavoitteet. Politiikan ja lainsäädännön uudistushankkeet ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä alalle, todelliset kiertotalousteot tapahtuvat kuitenkin jokapäiväisessä toiminnassa.

Jätedirektiivien trilogi-neuvottelut alkoivat toukokuussa. Parhaimmassa tapauksessa neuvottelut saadaan päätökseen jo ensi syksynä, mutta neuvottelutahojen eriävät näkemykset, muun muassa kierrätystavoitteiden kunnianhimon tasosta, saattavat hidastaa neuvotteluita. Kansalliseen lainsäädäntöön muutokset on saatettava aikaisintaan vuoden 2020 alussa. 

Ympäristöyritysten tavoitteena jätedirektiivien uudistuksessa on ollut striimata jätehuoltoalan toimintaympäristöä vastaamaan paremmin kiertotalouden mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Uudistuksessa keskeisintä on päättää oikeanlaisista kannusteista kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämiseksi, luoda hyvät puitteet toimiville markkinoille sekä tehdä lainsäädännöstä toimiva ja ennakoitavissa oleva. 

Ympäristöyrityksille tärkeitä asioita kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden lisäksi ovat erityisesti yhdyskuntajätteen määritelmä ja kierrätysasteen laskentakaavat, jotka myös omalta osaltaan määrittävät kierrätystavoitteiden kunnianhimon tasoa. Myös tuottajavastuulle asetettavat minimivelvoitteet, biojätteen erilliskeräysvelvoitteet ja jätteeksi päättymisen kriteerit ovat tärkeitä yksittäisiä asioita.


Uusi Valtakunnallinen jätesuunnitelma valmisteilla 

Suomessa ollaan parhaillaan päivittämässä Valtakunnallista jätesuunnitelmaa eli Valtsua, jonka luonnosta voi kommentoida kesän 2017 aikana. Valtsu asettaa jätehuollon ja jätteiden synnyn ehkäisyn valtakunnallisia tavoitteita ja toimenpiteitä vuoteen 2023 asti. Uusi Valtsu tulee olemaan yhteneväinen uudistuvien jätedirektiivien kanssa, minkä vuoksi sen valmistumisaikataulu on riippuvainen trilogien etenemisestä. 

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus yhdessä sidosryhmien kanssa ovat tehneet paljon taustatyötä Valtsun päivitystyön tueksi. Taustatöinä on esimerkiksi määritetty jätteen synnyn ehkäisyn ja jätehuollon tavoitetila vuoteen 2030 asti. YTP:n mielestä pitkä katsontakanta on tärkeää, sillä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laaja-alaista osallistumista yli sektorirajojen. Tulevaisuudessa tämä on entistä tärkeämpää, sillä perinteinen jätehuolto tulee kiertotalouden myötä kytkeytymään entistä tiiviimmin osaksi materiaalien arvoketjuja ja yhteiskunnan eri toimintoja. 

Tarvitaan lisää investointeja

Kierrätystavoitteet yhdessä kuluttajien ja yritysten muuttuvien kulutustottumusten myötä tulevat suurella todennäköisyydellä lisäämään kierrätystä Suomessa, mitä kautta eri puolille Suomea voi syntyä uusia työpaikkoja. 

Lisääntyvät kierrätysmäärät edellyttävät uutta käsittelykapasiteettia. Esimerkiksi seuraavan kuuden vuoden aikana Suomeen tarvittaisiin uutta biologista käsittelykapasiteettiä 180 000 - 220 000 tonnia yhdyskuntajätteiden orgaanisille aineksille sekä muiden yhdyskuntajätteiden kierrättämiseksi yhteensä noin 200 000 - 300 000 tonnia. Näiden lisäksi tarvitaan uutta käsittelykapasiteettiä myös teollisuuden ja rakentamisen jätteiden hyödyntämiseksi. 

Toimivalla lainsäädännöllä ja kannustavalla markkinaympäristöllä voidaan varmistaa, että Suomeen syntyy uutta käsittelykapasiteettia erityisesti yksityisten sektorin toimesta. 

Uurastusta, tahtoa ja yhteistyötä 

5.-7. 6. järjestetään Helsingissä World Circular Economy Forum, joka tuo Helsinkiin yli 1 200 kiertotalousasiantuntijaa. Tämä on Suomelle hyvä mahdollisuus ottaa kärkisija kiertotalouden edistäjänä Euroopassa – jopa globaalilla tasolla. Kiertotalouden kärkisijasta käydään kuitenkin kovaa taistelua eri maiden välillä. Jotta kiertotalouden mahdollisuudet saadaan realisoitua ja mikäli Suomi haluaa pysyä mukana kärkikahinoissa myös jatkossa, edellyttää se kaikilta kansallisilta toimijoilta paljon uurastusta, yhteistyökykyä ja tahtoa. 

Tämä tahtotila punnitaan jokapäiväisessä työssä, rohkeudessa yrittää ja kokeilla, investoida sekä erilaisissa lainsäädännön kehityshankkeissa.

Jaa tämä sivu

Takaisin