• Ajankohtaista YTP:ssä

Kiertotaloudessa on valtava potentiaali

Riikka Kinnunen (riikka.kinnunen a ytpliitto.fi), 5.5.2017

Kirjoittaja: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuinka jätetoimialan täytyisi uudistua ja muuttua, jotta se vastaisi kiertotalouden tarpeisiin tulevaisuudessa? Millainen ympäristötoimiala on vuonna 2030?

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on pohtinut alan roolia kiertotaloudessa yhdessä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa osana tulevaisuustyötään. Ympäristötoimialalla on kiertotalouskehityksessä valtavasti mahdollisuuksia uudistua ja kasvaa.

”Olemme miettineet megatrendien kautta, minne ala mahdollisesti kehittyy jatkossa. Keskustelu jatkuu. Tulevaisuustyötä on hankala paketoida ja sanoa, että tässä on lopputulos”, YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki huomauttaa.

Hän avasi YTP:n huhtikuun lopussa järjestämän kevätseminaarin, jonka otsikko oli osuvasti Jätehuolto kiertotaloudessa 2030. Tulevaisuuteen kurkistaminen houkutteli salin täyteen osanottajia, yli sata henkeä.

Nopea muutos alkamassa

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen näkee kiertotaloudessa mahtavan potentiaalin suomalaisille ympäristötoimialan yrityksille.

”Uskon, että kiertotaloudessa ollaan nyt nopean muutoksen kynnyksellä. Toimintaympäristön muutospaine on kasvanut suureksi. Samaan aikaan on syntynyt paljon uusia teknologioita ja innovaatioita. Kun nämä kohtaavat regiimin muutokset, silloin alkaa tapahtua”, Kaskinen toteaa.

Globaalit megatrendit kuten kestävä kehitys, digitalisaatio, väestönmuutos ja kaupungistuminen sekä ympäristöpaineet haastavat perinteiset liiketoimintamallit. Nyt eletään älykkään teknologian kehitysaaltoa.

”Resurssien niukkeneminen pakottaa ja vastuullisuuden edistäminen oikeuttaa meidät kiertotalouteen. Sille on moraalis-eettinen pohja.”

Kaskisen mukaan muutos näkyy jo. Esimerkiksi metsäteollisuus on suuntautunut paperin tuotannosta biotuotteisiin, digiteollisuus matkapuhelimista elämykselliseen peliteollisuuteen. Konepajateollisuus on menossa resurssitehokkuuteen ja cleantechiin.

”Talouteen ja politiikkaan olisi hyvä saada vähintään 10 vuoden tavoitteet. Globaalisti menestyneille yrityksille on tyypillistä jatkuva tuotekehitys ja pitkän aikavälin tavoitteet, joihin tähdätään osaavien ihmisten avulla.”

Miljardeja tarjolla

Sitran vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä listasi huimia kasvulukuja kiertotaloudesta:

”EU:n komissio on arvioinut kiertotalouden tuovan Euroopalle nettosäästöjä jopa 600 miljardia euroa vuodessa. Tämä on kahdeksan prosenttia EU-yritysten vuotuisesta liikevaihdosta. Lisäksi se loisi miljoonia työpaikkoja”, Mäkelä luetteli ja jatkoi:

”Kiertotalouden globaali markkina on 1 800 miljardia euroa vuodessa. Yhden prosentin osuus tästä olisi jo 18 miljardia. Jos Suomi saisi tästä pienenkin siivun, sillä olisi iso merkitys Suomen taloudelle.”

Suomi todella lähtee nyt hakemaan osuutta potista. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jarmo Muurman kertoi, että maan hallitus on ohjaamassa puoliväliriihessään lisää rahaa kiertotalouden teknologian ja palveluiden kehittämiseen ja innovaatioihin, muun muassa Tekesin rahoitusten kautta. Myös kiertotalouden investointituesta on puhuttu. Vienninedistämisessä kiertotalous nostetaan yhdeksi tukijalaksi bio- ja cleantech-kokonaisuuteen.

”Kiertotaloudessa menestyminen edellyttää paradigman muutosta. Täytyy olla yhteinen tahtotila, tavoitteet ja toimet, ja tarvitaan strategista johtajuutta”, Muurman korostaa.

Tekesin ohjelmapäällikkö Jyri Arponen innosti toimijoita tarttumaan kasvun mahdollisuuksiin ja muistutti, että moni yritys lentää jo:

”Suomessa on yli 3 000 yritystä, jotka tarjoavat cleantech-ratkaisuja. Viime vuonna suomalaiset start-upit keräsivät 383 miljoonaa euroa.”

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry pohtii oman toimintansa tulevia muotoja. On mahdollista, että organisaatio kehittyy jätealan edunvalvontajärjestöstä koko kiertotalousalan yhteiseksi foorumiksi.

”Siilomaiset toimialarajat eivät sovi kiertotalouteen. Lainsäädännössä täytyisi puhua kiertotaloudesta, jonka yksi osa on jätehuolto. Tällä hetkellä kiertotalousasiat eivät kuulu oikein millekään liitolle kokonaisuutena. YTP voisi tulevaisuudessa olla laajemminkin kiertotaloutta edistävä järjestö”, Rauhamäki sanoo.

Jaa tämä sivu

Takaisin