• Ajankohtaista YTP:ssä

Toimiva jätehuolto perustuu yksityisiin palveluihin ja toimiviin markkinoihin

Tatu Rauhamaki (tatu.rauhamaki a ytpliitto.fi), 2.2.2016

YTP katsoo, että jätemarkkinoille rakennetut siilot tulee vihdoin purkaa. Jätteet pitää nähdä syntylähteestä riippumatta materiaaliksi, johon liittyy paljon uusia taloudellisen kasvun ja työllistämisen mahdollisuuksia. Tämän takia toimialalle tarvitaan toimivat markkinat hankintalakia uudistamalla, monopolioikeuksia karsimalla sekä kansalaisten valinnanvapautta lisäämällä.

Kuntaomisteiset jäteyhtiöt ovat lähteneet näyttävään kampanjaan monopolioikeuksiensa puolustamiseksi. Niissä luodaan uhkakuvia roskaantumisen lisääntymisestä, kustannusten noususta ja jopa suomalaisen jätehuoltojärjestelmän romahtamisesta. Mistä oikeasti on kysymys?

Eduskuntakäsittelyyn on tulossa hankintalain uudistus, jossa rajataan kuntien omistamien yhtiöiden mahdollisuutta toimia markkinoilla kaksoisroolissa eli hoitamassa lakisääteisiä tehtäviä lakiin perustuvan monopolinsa turvin ja samanaikaisesti tarjoamassa palveluita vapailla yritysmarkkinoilla. Tämä kaksoisrooli on johtanut useilla alueilla kilpailuneutraliteetin vääristymiseen, minkä vuoksi kilpailu- ja kuluttajavirasto on nostanut jätehuoltosektorin erityisen tarkastelun kohteeksi.

Toinen lakiuudistus liittyy siihen, että kuntien yksinoikeus jätehuollossa rajattaisiin asumisessa syntyviin jätteisiin. Lain muutoksella avataan markkinoita ja helpotetaan uusien innovaatioiden kehittämistä jätehuollossa. Tämä tukee hallitusohjelman strategista tavoitetta nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden edelläkävijämaaksi samoin kuin hallituksen tahtoa edistää kilpailua purkamalla sitä estävää toimialakohtaista sääntelyä.

Suomalainen jätehuoltojärjestelmä on aina perustunut yksityisiin palveluihin.  Suomessa toimii ympäristösektorilla satoja toimijoita, suuria ja pieniä, jotka ovat vastuullisesti huolehtineet kaupan, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän jätteen keräämisestä, käsittelystä ja kierrätyksestä jo 50 vuoden ajan.

Lisäksi Suomeen on syntynyt jätteen käsittelyyn maailmanlaajuisestikin merkittävää teknologiaosaamista, jolla on valtavat markkinamahdollisuudet ratkottaessa globaaleja kestävyyshaasteita.  Nämä yritykset näkevät kiertotalouden suurena mahdollisuutena luoda uusia palvelu- ja teknologiainnovaatioita, joilla edistetään resurssien kestävää ja tehokasta käyttöä. Yritykset ovatkin tervehtineet ilolla hallituksen aloitteita, koska kasvavat markkinat tarvitsevat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön.

Kuntien vastuulla oleva jäte on siksi merkittävää, että se on yhdyskuntajätettä, jolle on asetettu EU:n tasolta kovat kierrätystavoitteet.  Yhdyskuntajätteen osalta Suomella on kovat haasteet. Kierrätys ei ole kehittynyt 15 vuoteen eikä tavoitteita saavuteta ilman radikaalia muutosta jätepolitiikassa.

Yhdyskuntajätteistä on edelleen puolet sekajätettä eli aivan liikaa. Sekajätteen määrä pitäisi puolittaa kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.  Jotta siihen päästään, laajat kunnalliset monopolioikeudet jätteisiin tulee purkaa ja kuluttajien valinnanvapauksia kasvattaa. Jätteiden lajittelusta ja kierrättämisestä pitää tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta ja kierrätyksestä tulee tehdä eri ohjauskeinojen avulla jätteenpolttoa houkuttelevampi vaihtoehto.

Kuntien monopolioikeuksia tai sekajätteen suurta määrää ei voida puolustella sillä, että kunnat ovat juuri investoineet jätteenpolttoon, varoituksista huolimatta. Näiden polttolaitosten raaka-ainehuolto saadaan tehokkaimmin varmistettua sillä, että kunnalliset toimitusmonopolit polttolaitoksiin puretaan, ja ne voivat ryhtyä ostamaan kierrätyskelvotonta teollisuuden ja kaupan jätettä vapaasti markkinoilta. Näin turvataan kuntien omistamien polttolaitosten energiahuollon myös tulevaisuudessa.

Jätemarkkinoille 1990-luvulla rakennetut siilot tulisi vihdoin purkaa. Jätteet tulisi nähdä syntylähteestä riippumatta materiaaliksi, johon liittyy paljon uusia taloudellisen kasvun ja työllistämisen mahdollisuuksia. Tämän takia toimialalle tarvitaan toimivat markkinat hankintalakia uudistamalla, monopolioikeuksia karsimalla sekä kansalaisten valinnanvapautta lisäämällä. 


Lisätietoja:

toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki: tatu.rauhamaki@ytpliitto.fi, 050 521 29907

Jaa tämä sivu

Takaisin